Viime vuosien myllerrys on konkretisoinut monelle sen, mitä varautuminen tarkoittaa. Pandemia, komponenttipula, logistiikkaketjujen katkeilu ja lisääntyneet kyberuhat ovat siirtäneet varautumisen juhlapuheista käytännön arkeen. Yrityksissä on jouduttu kysymään: Kestääkö toimintamme, jos sähkökatko kestääkin useita tunteja? Miten palvelemme asiakkaita, jos verkko kaatuu? Entä jos henkilöstö sairastuu laajasti tai toimittaja ei saa tavaraa liikkeelle?
Monelle yrittäjälle nämä eivät ole uusia kysymyksiä. Vastausten etsiminen kuuluu työn ytimeen.
Yrittäjä on varautuja – halusi tai ei
Yrittäjän arki on jatkuvaa varautumista. Kysymys ei ole pelkästään “mitä jos” -skenaarioista vaan jokapäiväisistä päätöksistä, jotka pitävät yrityksen pystyssä – tai kaatavat sen. Kassavirran hallinta, asiakkaiden käyttäytymisen ennakointi, avainhenkilöriskit tai jopa sääolosuhteiden vaikutukset myyntiin ovat esimerkkejä asioista, joita yrittäjä pohtii lähes automaattisesti.
Moni yrittäjä onkin itse asiassa tehnyt varautumistyötä jo vuosia – ehkä tiedostamattaan. Varaosia tilataan vähän enemmän “ettei jäädä pulaan”. Ylimääräinen pakastin takahuoneessa takaa, että raaka-aineet voidaan pelastaa, vaikka kylmäkaappi hajoaisi. Monessa yrityksessä on olemassa toimintamallit myös sen varalle, että internet ei toimi tai maksupääte kaatuu.
Tämä on varautumista – elävän elämän jatkuvuussuunnittelua.
Miksi varautumista kannattaa systematisoida?
Maailma muuttuu. Varautuminen ei enää ole vain suurten teollisuuslaitosten tai viranomaisten tehtävä. Myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat osa yhteiskunnan huoltovarmuutta – ja mitä tiiviimmin kytkeytyneitä toiminta on digitaalisiin järjestelmiin tai ulkoisiin toimitusketjuihin, sitä suurempi tarve on ymmärtää, mihin kaikkeen pitäisi olla valmis.
Systemaattinen varautuminen tuo paitsi mielenrauhaa myös selkeää kilpailuetua: nopea reagointikyky, henkilöstön turvallisuuden varmistaminen ja palvelun jatkuvuus vahvistavat asiakkaiden luottamusta. Samalla suunnitelmallisuus vähentää paniikkia, selkeyttää viestintää ja säästää kustannuksia.
Hyvä uutinen on se, että yrityksissä on jo paljon valmiuksia. Varautuminen ei vaadi suurta investointia, vaan kyse on usein olemassa olevien käytäntöjen kehystämisestä uudella tavalla ja muutaman yksinkertaisen työkalun käyttöönotosta.
Tämä blogisarja on sinulle, yrittäjä
Tässä blogisarjassa käymme läpi käytännönläheisesti, miten erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat vahvistaa varautumistaan. Emme puhu byrokratiasta, vaan arjen järkevästä ennakoinnista. Seuraavissa osissa pureudumme muun muassa:
- Millainen on yrityksen “kotivara”?
- Miten varautua digitaalisiin häiriöihin?
- Mitä tarkoittaa hyvä jatkuvuussuunnitelma ja miten sellainen laaditaan?
- Miten varautua viestintään?
Varautuminen ei ole pelkoa – se on viisautta ja välittämistä. Yrityksestä, työntekijöistä ja asiakkaista.
Tule mukaan – ja jaa kokemuksesi! Millä keinoilla sinä olet jo varautunut?